Huokailen, siis olen

Rakastan elämää täällä ja sen mahdollisuuksia. Rakastan hollantilaisten luovuutta mahdollistaa mahdottomuuksia. Luistelin tänään sisäliikuntakeskuksessa, jossa voi muun muassa myös lasketella. Mitä ei ole, se rakennetaan. Rakastan sitä kun uskaltaa kerta kerralta luottaa hollantiinsa yhä enemmän.

Rakastan sitä, että olen saanut tutustua niin huippuihin tyyppeihin eri puolilta maailmaa. Kokemuksia niin erilaisista taustoista voisi kuunnella loputtomiin, ja itsestään sekä kulttuuristaan jakaa mielellään aidosti kiinnostuneille. Avartavimmat keskustelut tulevat kaukaa, sieltä missä en ole vielä koskaan käynyt. Olen myös niin onnellisessa asemassa, että useimpien näiden samojen risteysten kautta kulkeneiden kanssa on tehnyt mieli antaa polkujen kohdata uudestaan, jatkaa yhteydenpitoa ja tavata vaikka kahvilassa toisen paikkakunnanvaihdoksesta huolimatta. Piirakat ja pari tuntia vierähtivät kuin siivillä. Rakastan myös sitä kun onnistun tavoitteessani, eikä ulkomaalaisuutta kielen perusteella huomata. Tällä kertaa sain palvelun täysin hollanniksi, koska en pyytänyt englanninkielistä ruokalistaa.

Rakastan sitä, että voi sopia jo pidemmän aikaa samaan suuntaan, välillä yllättävänkin yhteisiä polkuja kulkeneen parhaan kaverin kanssa tapaamisen millon minnekin päin maata, syödä hyvin, jatkaa loputonta keskustelua aina siitä mihin viimeksi jäätiin ja nauraa sitä sydämensä kyllyydessä tuntuvaa naurua. Tänään Delft ja juustofondue.

Rakastan pyöräilyn viilettävää tunnetta, ajatteluun tarjoamaa aikaa ja kulkemisen rajoittamattomuutta, sitä, että voi lähteä kun pääsee lähtemään ja itse vaikuttaa myös matkan nopeuteen. Rakastan sitä tunnetta, kun illalla tuntuu siltä, että kaiken tapahtumarikkauden taakse aamuun on päivää pidempi matka. Rakkautta on erityisesti se, että tietää saavansa odotettuja vieraita pian.

Kaiken keskellä kuitenkin löytää itsensä ajattelemasta, että jotain puuttuu. Löytymättä jääneen jälkiruokajäätelön lisäksi mahanpohjassa kutkuttelee jokin toinenkin onttous. Kaipuu lähelle, mutta niin kauas. Aika on pitkä matka. Tiedottomuus pukeutuu tietoon siitä, että perillä en vielä ole, mutta menossa oikeaan suuntaan. Kaikki on suhteellista, mutta kaikki tarvitsevat välillä muistutuksen mittasuhteista.