Jää

Yksi taas takana ja uusi edessä. Saavutinko jotain? Mitä jäin kaipaamaan? Vuodenvaihde ja sen reflektoinnit saavat ajattelemaan omia tavoitteitaan ja niiden paikkansapitävyyttä tässä hetkessä. Kaipa ihminen etsii omaa paikkaansa jatkuvasti, vuosi on vain keino vertailla ennen ja jälkeen -tuloksia, elämän tarkoituksellisuutta sekä sitä, mistä se kumpuaa.

Ilman merkityksellistä käsitystä itsestään ja saavutuksistaan, missään muussakaan ei liene järkeä. Jos sillä, mitä minä teen, ei ole arvoa minulle, kuinka sillä voisi olla sitä muillekaan? Ainakaan toiminnan syvällisemmällä tasolla, sillä tekemisistäni varmasti heijastuu se, onko asia minulle enemmän kuin vain yksi tehtävä muiden joukossa.

Voiko tällä oman paikkansa löytämisellä olla jotain tekemistä konkreettisen sijainnin kanssa? Mikä on ympäristön merkitys tietynlaiseen tärkeyden tunteeseen? Erilaiset maailmankolkat tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia. Osa niistä on suoria olosuhdekysymyksiä, osa liittyy kulkuyhteyksiin, osa poliittiseen tilanteeseen tai arvokysymyksiin. Kaikkia mahdollisuuksia ei pieni ihminen elämänsä aikana ehdi hyödyntää, mutta tuleeko jossain vaiheessa ehdoton tunne siitä, että tämä on minun paikkani? Voiko nykypäivänä olettaa tällaisen tunteen kestävän lopun elämää? Ymmärrän, mikä saa lähtemään, mutta en ole vielä ymmärtänyt, mikä oikeastaan saa jäämään.

Jääminen ei selvästi ole ainakaan muodissa. Lyhyt nettihaku sanalla 'stay' tuo tullessaan muun muassa sitaatit "No reason to stay is a good reason to go" ja "Go where you feel the most alive". Jäämiselle syitä antamisen sijaan vastaan tuleekin vain kehotus lähteä. Kukaan ei halua jäädä jälkeen, ja jäädä eläkkeelle on vain jokin kaukaisuudessa kenties joskus odottava "sitten kun".

Mitä oikeastaan edes on jäädä? Yhtäkkiä tuntuu kuin sanaa voisi käyttää vain äärimmäisessä lopullisuudessa; jäädä unholaan, jättää jälki. Onko jääminen koskaan tietoista ja suunnitelmallista? Vai onko vain tämänhetkinen tunne oikeasta? Tunne, joka joskus kestää vain pienen hetken, joskus taas noissa aatoksissaan voi tulla viipyneeksi ennalta arvattua pidempään. Ratkaisu jäänee jokaisen itsensä selvitettäväksi.